Autistiset häiriöt
TherapiaFennica
|
Anna-Kaarina Roto
Autismin määritelmä
Autististen häiriöiden peruselementtejä ovat:
- vakavat puutteet sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa
- kielen kehityksen poikkeavuudet
- tietynlainen jouston puute ajattelussa, mielikuvituksen käytössä ja jokapäiväisissä toiminnoissa
Lievimpien häiriöiden osalta käydään keskustelua siitä onko kysymys persoonallisuuden rakenteesta vai sairaudesta. ICD-10:ssä ja DSM-IV:ssa autistiset häiriöt, lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä sekä niiden epätyypilliset muodot on sijoitettu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöhin. Muut lapsuuden laaja-alaiset kehityshäiriöt (F84) ovat vakavaan kehitysvammaisuuteen johtavia tiloja, joissa taantumisen jossakin vaiheessa esiintyy autistisille häiriöille tyypillisiä piirteitä.
Aspergerin oireyhtymälle on useammanlaisia virallisia ja epävirallisia diagnoosikriteereitä. Ylipäätään autismin ja Aspergerin oireyhtymän raja on vielä epäselvä. ICD- 10 ja DSM-IV erottavat tilat toisistaan sen perusteella onko yllämainittuja sosiaalisen-, kielen- ja mielikuvituksen kehityksen vaikeuksia ollut havaittavissa ennen kolmen vuoden ikää (lapsuusiän autismi F84.0) vai vasta sen jälkeen (Aspergerin oireyhtymä F84.5).
Autismin etiologia
Autistiset häiriöt näyttäisivät olevan geneettisesti periytyviä. Samoista suvuista löytyy niin lapsuusiän autismia kuin Aspergerin oireyhtymääkin. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein autismi muiden oppimis- ja hahmotusvaikeuksien tapaan.
Autismin esiintyvyys
Autistiset häiriöt ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Asperger-lapsia näyttäisi löytyvän 4-6/1000. Aikaisin selkein kehitysviiveoirein näkyvä Lapsuusiän autismi on harvinaisempi.
Autismin oireisto
Autististisille häiriöille omaleimaista sosiaalisen hahmotuksen vaikeutta on yritetty kuvata monin tavoin mm. sosiaalisena sokeutena ja heikkonäköisyytenä tai vaikeutena hahmottaa toisen ihmisen mieltä. Käytännössä alle kolmevuotiailla lapsilla vaikeus näkyy pikemminkin sosiaalisena "kuuroutena", lapsi ei esim. reagoi omaan nimeensä, mutta kuulee sen sijaan hyvin itseään kiinnostavan mekaanisen äänen. Monet autistiset ja Asperger- lapset viihtyvät mielellään yksin omissa oloissaan. Osa ottaa aktiivisesti kontaktia muihin, mutta ongelmaksi tulee iän myötä kyvyttömyys lukea itseen kohdistuvia ja tilanteeseen liittyviä sosiaalisia odotuksia. Tämän taidottomuuden vuoksi näitä lapsia kuulee usein kuvattavan kouluissa ja päiväkodeissa omaehtoisiksi, itsekkäiksi, oudoiksi, kyvyttömiksi odottamaan vuoroaan, toimimaan ryhmässä tai ottamaan vastaan yleisiä ohjeita.
Puheen kehitys on usein myöhässä, joskus taas suorastaan etuajassa. Monet lapset käyttävät heti puhumaan opittuaan muodollista kirjakieltä ja viljelevät puheissaan aikuisilta, kirjoista ja televisiosta oppimiaan fraaseja ja erikoisia sanoja. Koulussa opettajien on lähes mahdotonta nähdä tällaisen lapsen kielelliseen hahmottamiseen liittyviä pulmia. Kuitenkin abstraktit käsitteet tuottavat vaikeuksia, kielen ymmärtäminen on konkreettista ja kullakin sanalla on usein vain yksi merkitys, se ensin opittu. Eniten puutteita on puheen vuorovaikutuksellisuudessa. Aikuismaisesti esitelmöivä leikki-ikäinen saattaa herättää ihastusta, mutta myöhemmin ympäristön huomio kiinnittyy siihen, että lapsi puhuu loputtomasti omista mielenkiinnonkohteistaan, mutta ei hallitse tavallista vastavuoroista keskustelua. Lapsen varttuessa ele- ja ilmekielen niukkuus saattaa antaa vaikutelman masentuneisuudesta ja kömpelyydestä.
Autististen ja Asperger-lasten leikki poikkeaa tavanomaisesta. Lapsi saattaa olla äärettömän kiinnostunut tietyistä esineistä ja niiden fysikaalisista ominaisuuksista. Hän saattaa asetella niitä mielellään jonoon, mutta ei osaa käyttää niitä leikkikaluina. Kuvitteellisen juonellisen leikin kehitys on myöhässä ja kun se alkaa, se usein on itseään toistavaa. Asperger-lasten leikki toisten lasten kanssa sujuu, jos he saavat olla johtajia. Silmiinpistävä piirre autistisissa ja Asperger-lapsissa on kokonaisvaltainen muun maailman unohtava paneutuminen omiin kiinnostuksen kohteisiinsa, jotka saattavat olla hyvinkin erikoisia, useimmiten kuitenkin melko tavanomaisia. Päiväkodissa ja kouluissa kiinnitetään huomiota näiden lasten vaikeuksiin uusissa ja siirtymätilanteissa. Kotona taas ollaan väsyneitä siihen, että jotkut asiat on säännöllisesti tehtävä täysin samalla tavalla.
Edellä mainittujen erilaisilla tavoilla ilmenevien peruspulmien lisäksi autistiseen häiriöön liittyy usein:
- vaikeuksia ns. eksekutiivitoiminnoissa (esim. tehtävien aloittamisessa, lopettamisessa, oman työn ylläpitämisessä, valintatilanteissa ja ajan hahmottamisessa)
- aistitoimintojen poikkeavuutta (usein esim. kuulo- ja hajuaisti ovat tavanomaista tarkemmat, kipukynnys saattaa olla korkea, kevyt kosketus voi tuntua epämiellyttävältä ja vahvat syvätuntokokemukset taas hyvältä)
- maneereja (hyppimistä, räpyttelyä, tietynlaista juoksentelua, esineiden katselua silmän ulkokulmassa jne. Maneerit häviävät yleensä iän karttuessa ja vain harvoilla on näkyviä maneereja yläasteelle siirtyessä)
- kaikutoimintoja (lapset saattavat esim. toistaa heille esitetyn kysymyksen puhua itsekseen uskomattoman pitkiä pätkiä mieleisestä televisiosarjasta, tai vastauksen sijaan toistaa heille esitetyn kysymyksen, myös leikki voi olla kaikutoimintaa)
- vaikeuksia mekaanisten toimintojen automatisoitumisessa, (esim. käsin kirjoittaminen on usean kouluvuoden jälkeenkin vielä hidasta ja raskasta)
- poikkeavaa lahjakkuutta jollakin alueella (esim. valokuvamuisti, matemaattista lahjakkuutta, absoluuttinen korva, hyvä mallista piirtämisen taito, erityinen taitavuus tietotekniikassa)
Terveydenhuollon piiriin lapset, joilla on autistinen häiriö, tulevat yleensä pikkulapsivaiheessa joko kehitysviivästymän tai primaarihoitajan ja lapsen suhteessa havaitun vuorovaikutushäiriön vuoksi. Suurin osa yhteydenotoista tapahtuu myöhemmin lasten jouduttua ensimmäistä kertaa kosketuksiin ikäryhmänsä kanssa päiväkodissa ja koulussa, suurimmaksi murheeksi esitetään milloin koulukiusaaminen, milloin huoli mahdollisesta vanhemmuuden riittämättömyydestä tai lapsen mielenterveyden häiriöstä tai neurologisen kehityksen erityisvaikeuksista. Erityisesti murrosikäisille, mutta joskus myös nuoremmille lapsille haetaan hoitoa masennuksen vuoksi.
Autistisen tutkimus ja hoito
Autististen ja Asperger lasten tutkimus ja kuntoutuksen aloitus kuuluu erikoissairaanhoitoon. Erilaisten vuorovaikutustaitoja harjoittavien terapioiden todellinen tehokkuus on vielä mittaamatta. Selvästi autistiset lapset hyötyvät kotiin ja kouluun suunnatusta neuvonnasta ja muista, lähinnä ympäristöä muuttavista toimenpiteistä. Erityisesti koulumuotoon ja opetuksen tasoon tulee kiinnittää huomiota. Autistisille lapsille tulee turvata heidän kykyjensä mukainen opetus. Sopeutumattomien lasten opetusryhmät (ESY) eivät sovi autistisille lapsille, vaan ovat heille suorastaan vasta-aiheisia.
Autismin ennuste
Hyvin lievätkin autistiset häiriöt saattavat aiheuttaa huomattavia vaikeuksia erityisesti koulussa ja myöhemmin työelämässä. Toisaalta, jos lapselle ei näytä koituvan esim. Asperger-piirteistään mitään haittaa, ei diagnoosiakaan tarvitse tehdä. Näkemys autistististen häiriöiden ennusteesta on viime vuosina muuttunut aikaisempaa valoisammaksi. Autistisilla ja Asperger-henkilöillä on paremmat mahdollisuudet tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi ja he pystyvät myös itse paremmin hahmottamaan itseään ja omia vaikeuksiaan. Tämän myötä koulutus- ja työmahdollisuudet ovat parantuneet. Toivottavasti tulevaisuudessa em. seikat myös pienentävät näiden ihmisten jonkin verran kohonnutta masennus- ja itsemurhariskiä.
Linkit
http://www.aacap.org Amerikkalaisen lasten- ja nuorisopsykiatrian organisaation (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry) kotisivuilta löytyy Facts for Families-sivusto, jossa on lähinnä vanhemmille tarkoitettua selkeää perustietoa lasten- ja nuorisopsykiatrisista häiriöistä ja niiden hoidosta. Sivusto on englanninkielinen.
Kirjallisuutta
Linna S-L. Varhaislapsuuden autismi ja muut autismin kaltaiset tilat. Kirjassa: Moilanen I. ym. (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2004.
Kysymykset
- Laaja-alaisten kehityshäiriöiden tyypillisiä piirteitä ovat:
a) puhekyvyttömyys
b) kuurous
c) sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuus - Autistisia häiriöitä lapsilla esiintyy:
a) varhaislapsuudesta lähtien
b) murrosiän jälkeen
c) vain leikki-iässä - Mitä laaja-alaisten lasten hoidossa ja kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon?
Takaisin lukuun Lastenpsykiatria.
