Näköhäiriöt

TherapiaFennica

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Paula Summanen

Esitiedoilla koetetaan päästä selville siitä, onko kysymyksessä näönmenetys vai näköhäiriö:

  • yhdessä vai molemmissa silmissä
  • täydellinen vai osittainen
  • keskeisessä vai reunanäkökentässä näkyvä
  • äkillinen vai hitaasti kehittynyt
  • luonteeltaan hämärtymistä, välähdyksiä, varjoja vai muuta
  • ohimenevä, toistuva vai pysyvä
  • kivuton vai kivulias (silmäsärky, päänsärky)
  • yleisoireisiin liittyvä vai ei (väsymys, laihtuminen, kuume, pahoinvointi, lihaskivut)
  • kauas vai lähelle katsoessa ilmenevä
  • johonkin tilanteeseen liittyvä (lähityö) vai ei

Selvitä myös muut sairaudet ja potilaan käyttämät lääkkeet.

Äkillisesti ilmaantunut näköhäiriö

Näköhäiriön laatu ja voimakkuus

Sokeus tai lähes täysi sokeus:

  • yhdessä silmässä: voimakas lasiaisverenvuoto, verkkokalvon keskusvaltimon tukos, näköhermon verenkiertohäiriö (anteriorinen iskeeminen optikusneuropatia, temporaaliarteriitti), näköhermon vamma (turvotus, pinne, katkeaminen - täydellinen sokeus).
  • molemmissa silmissä: myrkytys (metanoli, kiniini), aivoverenkiertohäiriö näkökeskuksen alueella, hysteerinen sokeus.

Tarkan näön menetys:

  • sarveiskalvoarvet, sarveiskalvoturvotus
  • kaihi (diabetes), taittovika (myyräkuume)
  • verta etukammiossa (hyfeema) tai lasiaisessa
  • tarkan näkemisen alueen turvotus (diabeteksen aiheuttama makulaturvotus, ikääntymiseen liittyvä tarkan näkemisen alueen rappeuma, retinopatia centralis serosa, vamman aiheuttama ns. Berlinin turvotus, kaihileikkauksen jälkeinen tai perinnöllisiin silmän-pohjan rappeumiin tai suonikalvoston tulehduksiin liittyvä turvotus).
  • suonikalvon tai verkkokalvon tulehduspesäke, silmänpohjan rappeuma, makulareikä, lasiaisverenvuoto, näköhermon tulehdus.

Viivojen vääristyminen:

  • viivojen vääristyminen (metamorfopsia) ja kuvakoon muutokset (mikropsia, makropsia) aiheutuvat tarkan näkemisen alueen eri syistä johtuvasta turvotuksesta (katso edellä) tai psyykkisistä syistä.

Valoilmiöt:

  • salamointi (fotopsia); lasiaisveto verkkokalvoon, lasiaisirtauma, verkkokalvon repeämä, verkkokalvon irtauma.
  • valopallot: silmämigreeni (sahanterävalo), muu verkkokalvon, silmän tai näköaivokuoren verenkierron vaihtelu.
  • renkaita valon ympärillä: silmänpainekohtaus (sarveiskalvon turvotus), mykiön samentumat, sarveiskalvomuutokset.

Näkökenttämuutokset:

  • kenttäpuutos reunalta päin: verkkokalvon irtauma, lasiaisverenvuoto, näköratavaurio (kallonsisäinen muutos).
  • pieniä heiluvia varjoja: fysiologinen lasiaistiivistymä (ns. "hyttystanssi"), lasiaisrappeuma, tuore lasiaisirtauma, vähäinen lasiaisverenvuoto (näkyy usein ns. nokisateena).
  • paikalliset liikkumattomat puutokset näkökentässä: tulehduspesäke tai verenvuoto verkkokalvossa, verenvuoto verkkokalvon pinnassa, edenneen glaukooman aiheuttama näkökenttäpuutos.

Kaksoiskuvat:

  • yhdellä silmällä katsoessa: hajataittoisuus, kaihi, sarveiskalvoarpi.
  • vain kahdella silmällä katsoessa: neurologinen sairaus (vaikeus kohdistaa katsetta voi olla mm. kohonneen kallonsisäisen paineen ensioire), silmälihashalvaus, piilokarsastuksen muuttuminen ilmeiseksi karsastukseksi.

Värinäön muutos:

  • puna-viherakseli: näköhermon tulehdus, muut näköhermon sairaudet.
  • sini-kelta-akseli: verkkokalvon, erityisesti tarkan näkemisen alueen sairaudet (makuladegeneraatio).
  • yleisvärin muuttuminen: keltainen diagitalismyrkytyksessä, sininen tekomykiöleikkauksen jälkeen.

Äkillisen näköhäiriön aikajänne

  • hetkellinen, ohimenevä (sekunteja): kallonsisäisen paineen nousu (staasipapilli), töhnää sarveiskalvolla.
  • hyvin lyhytaikainen (minuutteja): amaurosis fugax eli silmän TIA, migreeni.
  • lyhytaikainen, toistuva (tunteja): itsestään ohimenevä ahdaskulmaglaukoomakohtaus, diabeettinen mykiöturvotus (hyperglykemia), suuri lasiaissamentuma.
  • pysyvä (päiviä): verkkokalvon verisuonitukos, retinopatia centralis serosa, makulareikä, verkkokalvon irtauma, suonikalvotulehdus, väliainesamentuma, verenvuoto, sarveiskalvoturvotus, näköratavaurio.

Vähitellen heikentynyt näkö

Syy voi olla mm. taittovika, harmaakaihi, tarkan näkemisen alueen rappeuma, avokulmaglaukooma, diabeettinen silmäsairaus, perinnöllinen verkkokalvorappeuma (retinitis pigmentosa), silmänsisäinen kasvain.

Taulukko 1: Konjunktiviitin, skleriitin, akuutin iriitin, keratiitin ja akuutin glaukooman erotusdiagnostiikka.

 
Conjunctivitis
Episcleritis Scleritis
Keratitis
Iritis acuta
Glaucoma

acutum

Kipu

Ei

Vähäinen tai melkoinen

Vähäinen, joskus kova

Melkoinen

Kova

Valonarkuus

Vain allergisissa

On

On

On

On

Rikantunne

Vähäinen

Ajoittainen

Haavaumissa selvä

Ei

Ei

Painoarkuus

Ei

Paikallinen

Vähäinen

Selvä

Selvä

Rähmää

Bakterielleissa runsaasti, viraalisissa vähän

Ei

Vähän

Ei

Ei

Virus

Ei alentunut

Ei alentunut

Usein alentunut

Alentunut

Alentunut

Verestys

Konjunktivaalinen

Paikallinen

Perikorneaalinen

Perikorneaalinen

Staasiverestys

Silmänpaine

Normaali

Normaali

Normaali

Joskus kohonnut (30-40 mmHg)

Korkea, yli 50 mmHg

Sarveiskalvo

Tavallisesti kirkas

Kirkas

Infiltraatteja tai ulkuksia

Voi olla pieniä presipitaatteja

Diffusisti samea

Mustuainen

Tavallinen

Tavallinen

Tavallinen

Pieniä kiinnikkeitä

Laaja pystysoikea

Näköhäiriö ja kipu

  • kivuton: verkkokalvon verisuonitukokset, silmänsisäinen verenvuoto, verkkokalvon irtauma, makulareikä, makulaturvotus, suonikalvotulehdus, verkkokalvotulehdus, näköhermon tulehdus, kaihi, kulunut piilolasi.
  • kivulias: sarveiskalvon haavauma (eroosio), rikka, huono piilolasi, sarveiskalvotulehdus (keratiitti, poikkeuksena hermovaurion aiheuttanut, uusinut herpeskeratiitti), värikalvotulehdus (iriitti), näköhermon tulehdus (liikearkuus), episkleriitti (painoarkuus), glaukoomakohtaus (myös päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua - erotusdiagnoosi: akuutti vatsa, neurologiset sairaudet).
  • päänsärky: värikalvotulehdus, iridosykliitti, äkillinen sulkukulmaglaukooma, silmän seudun vyöruusu (herpes zoster ophthalmicus), migreeni, näköratavaurio ja kohonnut kallonsisäinen paine. Huomattavat yleisoireet päänsäryn lisäksi: temporaaliarteriitti (sokeutumisen vaara).
  • silmien väsyminen: ikänäkö (presbyopia), korjaamaton kaukotaittoisuus (hyperopia), huomattava piilokarsastus - kaikki korostuvat lähityössä; kuivasilmäisyys.
  • rikantunne (usein vaeltava): sidekalvotulehdus.
  • pistävä, viiltävä: sidekalvorikka (raapii sarveiskalvoa), sarveiskalvon haavauma (eroosio), sarveiskalvotulehdus (ulcus corneae), ruostuva sarveiskalvorikka.
  • kohtalainen tai voimakas särky: värikalvotulehdus, sarveiskalvotulehdus, silmänsisäinen märkäinen tulehdus (endoftalmiitti), kovakalvotulehdus (skleriitti), märkäinen kyynelpussin tulehdus, orbitaselluliitti, äkillinen sulkukulmaglaukooma.
  • jomotus: episkleriitti (painoarkuus), näköhermon tulehdus (liikearkuus).

Huom! Silmän puhjetessa kipu häviää usein nopeasti, eikä kipu tällöin kuvaa tilanteen vakavuutta. Erotusdiagnostiikasta on yhteenveto taulukossa 1.

Näkyvä muutos silmän seudussa

  • kyhmy luomessa: näärännäppy (hordeolum), luomirakkula (chalazion), tyvisolusyöpä (basaliooma).
  • luomen asentovirhe: riippuluomi (ptoosi), entropium, ektropium, avoluomi (lagoftalmus), orbitaselluliitti, preseptaaliselluliitti.
  • luomen ihomuutos: luomenreunan tulehdus (blefariitti), ekseema, pigmenttiluomi, syylä, ksantelasma, melanoosi, hematooma.
  • poikkeava silmän asento: karsastus, eksoftalmus.
  • poikkeavuus silmämunan pinnassa: pinguecula, verenvuoto (sugillaatio), tulehdusverestys (konjunktivaalinen, perikorneaalinen, episkleraalinen, skleraalinen), sarveiskalvon himmeys ja ovaali mustuainen akuutissa painekohtauksessa, keltainen kovakalvo (ikterus), sarveiskalvon haavauma, sarveiskalvotulehdus (infiltraatti, ulkus), pterygium, piilolasikomplikaatio, sarveiskalvon arvet, sidekalvokasvaimet.
  • poikkeavuus mustuaisessa: kokoero ja poikkeavat reaktiot (mahdollinen neurologinen syy), poikkeava muoto (tulehduksen aiheuttamat takakiinnikkeet), väri (valkea leukokoria, epäile verkkokalvosyöpää eli retinoblastoomaa lapsilla).
  • poikkeavuus värikalvossa: uudissuonet (rubeoosi), kysta, pisama, pigmenttiluomi, melanoosi, melanooma, muu kasvain.
  • poikkeavuus mykiössä: mustuaisaukko harmahtava tai valkea, värikalvo värisee (mykiön luksaatio).

Linkit

http://www.helsinki.fi/laak/silk/opetus/akp98.html Kivelä T. Löydösretki. Helsingin yliopisto. Silmätautien klinikka.

http://www.helsinki.fi/laak/silk/opetus/nly98.html Kivelä T. Silmästä silmään. Helsingin yliopisto. Silmätautien klinikka.

http://www.helsinki.fi/laak/silk/opetus/lp2000/lp2000.html Kivelä T, Kunnamo I, Summanen P: Silmäpeliä. Helsingin yliopisto. Silmätautien klinikka.

Kirjallisuutta

Saari KM, Mäntyjärvi M, Summanen P, Nummelin K. Potilaan tutkiminen. Kirjassa: Saari KM (toim.) Silmätautioppi, Kandidaattikustannus Oy, Helsinki, 2001:49-88.

Summanen P. Silmäpotilas yleislääkärin vastaanotolla. Käytännön lääkäri 1994;1:5-8.

Summanen P. Silmät ja näkö. Kirjassa: Mustajoki P, Saha H, Sane T (toim.) Potilaan tutkiminen, 4. uudistettu painos, Duodecim, Helsinki, 2003: 162-183.

Kysymykset

  1. 22-vuotias yläasteella silmälasit saanut nuori mies on nähnyt valonvälähtelyä viime päivinä ja näkökenttään on ilmaantunut varjo alas nenänpuolelle. Ennen lasien saamista oli ollut vaikeuksia nähdä taululle muuten kuin eturivistä, lähinäkö on aina ollut hyvä. Mitä epäilet ja miten toimit?
  2. 55-vuotias naispotilas on ollut vuosia ylipainoinen. Verenpaineeseen on lääkitys. Paino on pudonnut viime kuukausina reilusti ja on esiintynyt toispuolista päänsärkyä ja jomotusta. Näkö on myös heikentynyt viime päivinä. Mitä epäilet?
  3. Kuuden kuukauden ikäisen lapsen silmä on alkanut karsastaa nenäänpäin. Silmät olivat aiemmin suorassa. Silmä näyttää muuten terveeltä. Miten toimit?
Takaisin lukuun Silmätaudit.

Haettu osoitteesta http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=N%C3%A4k%C3%B6h%C3%A4iri%C3%B6t
Näkymät
Henkilökohtaiset työkalut
Valikko
Suositut sivut

Satunnainen sivu

Anna palautetta

Artikkelikohtainen palaute

Kirjaudu sisään